– Se oli paljon ja monet vuosi sitten,
Tässä kuningaskunnassa meren äärellä,
Että neito on asunut jonka saatat tuntea
nimellä ANNABEL LEE;
Ja tämä neito jonka kanssa hän asui, ei ajatellut muuta
Kuin rakastaa ja olla rakastettu minua.
olin lapsi ja hän oli lapsi,
tässä kuningaskunnassa meren äärellä;
Mutta me rakastimme rakkaudella, joka oli enemmän kuin rakkautta-
– minä ja Annabel Lee;
rakkaus, että siivekkäät serafit taivaan
Himoittu häntä ja minua.,
Ja tämä oli syy, että kauan sitten,
tässä kuningaskunnassa meren äärellä,
tuuli puhalsi pilvestä, jäähdytys
kauniin Annabel Lee;
Niin hänen jalosukuiset sukulaiseni tuli
Ja kantoivat hänet pois luotani,
vaientaa hänet hautakammioon
tässä kuningaskunnassa meren äärellä.
the angels, not half so happy in heaven,
Went envying her and me –
Yes! – se oli syynä (kuten kaikki tietävät,
tässä kuningaskunnassa meren äärellä)
Että tuuli tuli pilvestä yöllä,
Jäähdytys ja tappaen Annabel Lee.,
Mutta rakkautemme oli vielä voimakkaampi kuin rakkaus,
ne, jotka olivat vanhempia kuin me-
paljon viisaampia kuin me-
eivätkä enkelit taivaassa,
Eikä myöskään demonit meren alla,
Voi koskaan dissever sieluni sielu
kauniin Annabel Lee.,
Sillä kuu ei koskaan palkit tuomatta minulle unia
kauniin Annabel Lee;
Ja tähdet koskaan nouse mutta tunnen kirkkaat silmät
kauniin Annabel Lee;
Ja niin, kaikki yön vuorovesi, makaan puolella,
minun rakas – rakkaani – elämäni ja morsiameni,
hautakammioon siellä meren äärellä,
hänen haudan kuulostava mereen.