Leipurin tusina

Mitä tarkoittaa lause ’Leipurin tusina’?

leipurin tusina on 13 (tai harvemmin, 14).

mikä on lauseen ”Bakerin tusina” alkuperä?

Se on yleisesti uskotaan, että tämä lause on peräisin käytäntö keskiajan englanti leipurit antaa ylimääräisen leivän, kun myy kymmenkunta jotta voidaan välttää rangaistaan myynti lyhyt paino.,

Tämä on houkutteleva tarina, ja toisin kuin monet ” Olde-Englannin päivinä he sanoivat…”tarinat, se näyttää olevan totta. Tässä muutamia yksityiskohtia ”Bakerin tusinan” alkuperästä.

Ensinnäkin, käytäntö lisäämällä ylimääräinen leipä alkunsa useita vuosisatojen ennen kuin lause. Englannissa on pitkä historia kaupan alan sääntelyä; leipurit olivat säännelty kaupan kilta nimeltään Kunnianarvoisa Company of Bakers, joka juontaa juurensa ainakin vallan Henry II (1154-89).

lakiin, joka sai leipurit niin varovaisiksi, kuului leivän ja Alen suuruus., Henrik III elvytti vuonna 1266 muinaisen ohjesäännön, joka sääteli leivän hintaa vehnän hinnan mukaan. Leipureita tai panimot, joka antoi lyhyen toimenpide voisi olla sakot, häpeäpaaluun tai ruoskia, kuten 1477 kun Chronicle of London todettu, että baker soitti John Mundw oli ’schryved kun pyllory’ myynti-leipä, joka oli alipainoinen.

toiseksi se ei ole aivan niin siisti selitys, että aina kun leipurit myivät kaksitoista leipää, he sitten lisäsivät toisen identtisen leivän tehdäkseen kolmetoista. He olisivat olleet yhtä huolissaan myydessään yksitoista leipää, mutta leipurin yhtätoista ei ole., Muista, että Assize säännelty paino ei Numero.

Mitä leipurit olivat tekemässä, kun he myivät leipää tahansa määrä oli lisäämällä jotain ylimääräistä varmista, että koko paino ei ollut lyhyt. Lisäystä kutsuttiin nimellä ”in-bread” tai ”vantage loaf”. Myydessään määrän välittäjille tai tukkukauppiaille he lisäisivät ylimääräisen leivän tai kaksi. Yksittäisleipiä yksityishenkilöille myytäessä he tarjoaisivat pienen ylimääräisen leipäpalan. Myös Kunnianarvoisa Yritys on edelleen olemassa ja kertoo, että tämä suorittaa sisällä miesmuistiin ja että pieni ’in-leipä oli usein annetaan jokaisen leivän.,

Niin, se on käytännössä, entä lause? Se menee takaisin vähintään 1599, kuten tämä outo lainaus John Cooke on Tu Quoque:

”Minun on leipurin tusina: Mestari Kupla, kerro rahaa.”

lause on liittyvät käytännön kuvattu John Goodwin on On Täynnä Henkeä, viitaten takaisin lainaus 1665:

”Kuin se, jota kutsumme in-leipä on antanut osaksi kymmeniä, mikään ei oikein maksettu tai annettu, mutta vain kymmenkunta.,”

Vuoteen 1864 Mehlig on Slangi Sanakirja antaa tämän nimenomaisen käsitteen määritelmä leipurin tusina’:

”Tämä koostuu kolmetoista tai neljätoista; ylijäämä numero, nimeltään inbread, heitetään pelossa aiheutuu rangaistus lyhyt paino.”